Huom! Kulttuurien tutkimuksen laitoksen laitosneuvosto päätti 7.10.2004
pitämässään kokouksessa, että kulttuurien tutkimuksen laitos ei tuota enää lukuvuodesta 2005 - 2006 lähtien kulttuuriantropologian perusopintoja. Kulttuuriantropologian sivuaineopinnot jo
aloittaneille turvataan kuitenkin mahdollisuus saattaa kulttuuriantropologian
opinnot päätökseen lukuvuoden 2005 -2006 loppuun saakka.
Tutkintovaatimuksina käyttetään tällöin soveltaen lukuvuoden 2004 - 2005
tutkintovaatimuksia.

KULTTUURIANTROPOLOGIAN PERUSOPINNOT 20 ov

Kulttuurien tutkimuksen laitos tarjoaa kulttuuriantropologian opintopaketin, joka koostuu laitoksen oppiaineissa annettavasta opetuksesta. Opintokokonaisuuden tavoitteena on tutustuttaa opiskelija kulttuuriantropologian teoriaan, käytäntöön ja sovelluksiin. Kulttuuriantropologian opinnot sopivat mainiosti sivuaineopinnoiksi humanististen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoille, sekä niille muiden tiedekuntien opiskelijoille, joita kiinnostaa tutustua kulttuurintutkimuksen emotieteeseen.

Koska kulttuuriantropologian opinnot koostuvat kulttuurien tutkimuksen laitoksen muiden oppiaineiden tutkintovaatimuksiin kuuluvista opintojaksoista, on opiskelijan, joka aikoo sisällyttää kulttuuriantropologian 20 ov:n perusopinnot sivuaineena tutkintoonsa, sovittaa oppiaineiden vastuuhenkilöiden kanssa päällekkäisten opintojaksojen korvaamisesta muilla opinnoilla. Mikäli opiskelija suorittaa kulttuuriantropologian perusopinnot siten, että osa suorituksista sisältyy hänen muihin opintoihinsa, hän voi pyynnöstä saada humanistiselta tiedekunnalta erillisen todistuksen 20 ov:n kulttuuriantropologian perusopintojen suorittamisesta, mutta ei voi sisällyttää opintokokonaisuutta tutkintoihinsa.

Ennen opintojen aloittamista opiskelijan tulee ilmoittautua kansatieteen toimistossa. Tarkempia tietoja kulttuuriantropologian opiskeluun liittyvistä asioista saa lukukausien alussa kulttuurien tutkimuksen laitoksen oppiaineiden toimistoista jaettavasta monisteesta.

Kulttuuriantropologian käytännön järjestelyistä vastaa uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen.

1. JOHDATUS KULTTUURIANTROPOLOGIAAN 5 ov

P.1.1. Johdatus kulttuuriantropologiseen kenttätyöhön 2 ov
Kulttuuriantropologian teoriat ja kulttuurin kenttätutkimuksen menetelmät muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Opintojakso tarjoilee opiskelijalle näkymän kulttuuriantropologian teorioihin ja kysymyksenasetteluihin, sekä siihen miten kulttuurin kenttätutkimuksen avulla näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan. Luennolla käsitellään muun muassa sitä, mikä on kenttätyön rooli erilaisissa kulttuuriantropologisissa suuntauksissa, miten etnografiset aineistonkeruutekniikat voidaan perustella teoreettisesti, sekä millaisia eettisiä ongelmia liittyy kulttuuriantropologiseen tutkimukseen. Kokonaisuudessaan luento antaa työvälineitä kenttätyön ymmärtämiseen ja tekemiseen, ja toimii näin ollen kenttätyöperusteisena avauksena kulttuuriantropologian maailmaan.
Suoritustapa: luennot 24 h, luentopäiväkirja ja oheiskirjallisuus Opetus: kevätlukukausi
Opettaja: uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen
Oheiskirjallisuus: ilmoitetaan 1. luentokerralla.

P.1.2. Eurooppalainen ja yleinen kulttuurintutkimus (3 ov)
Opintojakson tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat erityisesti antropologisen tutkimuksen, etnologian ja kansatieteen yhteiseen kenttään. Kurssin näkökulma painottuu moderniin eurooppalaiseen kulttuurientutkimukseen. Jakson tarkoituksena on esitellä yleisesti myös suomalaisten etnologiatieteiden asemaa kulttuuriantropologian rinnalla. Luentosarjan ja oheiskirjallisuuden avulla saadaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millainen on nykyinen etnologis-antropologinen tutkimusilmasto Euroopassa? Miten suomalainen etnologia ja antropologia ovat kehittyneet rinnakkain? Millaisia keskusteluja antropologiassa on käyty Euroopan roolista? Lisäksi oheiskirjallisuuden avulla tutustutaan antropologisen kirjoittamisen viimeaikaisiin keskusteluihin
Suoritustapa: luennot ja oheiskirjallisuus Opetus: Kevätlukukaudella, ks. opiskeluopas
Opettaja: kansatieteen lehtori Timo J. Virtanen
Kirjallisuus: Anthropological Journal on European Cultures. Kurssin yhteydessä ilmoitettavat numerot; Viljanen & Lahti (toim.): Kaukaa haettua. Kirjoituksia antropologisesta kenttätyöstä. Helsinki: Suomen antropologinen seura, 1996. (317 s.)

2. PITKÄN AJAN KULTTUURIPROSESSIT 5 ov

P.2.1. Johdatus arkeologiaan (2 ov)
Opintojakso on johdanto arkeologiaan, sen teoriaan ja menetelmiin sekä historiaan.
Suoritustapa: luento 20 t ja oheiskirjallisuus Opetus: 9.9. - 30.9. maanantaisin klo 16-18 sekä tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 10-12 (paikka ilmoitetaan myöhemmin).
Opettaja: Arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen
Kirjallisuus: (suoritetaan luentokertauksen yhteydessä) Nordman C.A. 1968, Archaeology in Finland before 1920. Renfrew, C. & Bahn, P., Archaeology, Theories, Methods and Practice. 1996 tai muu painos. Luettavat osat: I ja III kokonaisuudessaan. Meinander, C.F. 1973, Arkeologia humanistisena tieteenä. Arkeologian lähitavoitteet, s. 9-18. Nordman, C.A. 1915, Till frågan om den förhistoriska Arkeologins metod. Kokkonen, J. 1993, Archaeology goes postmodern. Fennoscandia archaeologica X, s. 3-7. Tallgren, A.M. 1934, Oman itsensä kanssa painiskeleva muinaistiede. Kalevalaseuran vuosikirja 14, s. 200-211.

P.2.2. Maailman esihistoria (3 ov)
Opintojakso koostuu kahdesta osasta, jotka voi tenttiä erikseen. Opintojakso perehdyttää arkeologisen kulttuurin käsitteeseen, elinkeinojen, asutuksen, yhteiskuntaorganisaation, tekniikan ja teknologian kehitykseen, hautauskäytäntöön, kivikauden taiteeseen globaalisena ilmiönä sekä eri maanosien arkeologisiin kulttuureihin ja tutkimusmetodiikkaan.

P.2.2.1 Esihistorialliset kulttuuriprosessit (2 ov)
Suoritustapa: luennot 30 t ja oheiskirjallisuus Opettaja: arkeologian lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen
Opetus: loka-marraskuussa.
Kirjallisuus: (Luentokertauksen yhteydessä suoritetaan:) Fagan, B.M., People of the Earth. An Introduction to World Prehistory. 1998 tai muu painos. Luettavat kappaleet: 6 - 7; 11 - 16 ja 21 - 22.

P.2.2.2. Johdanto arkeologian metodeihin ja niiden sovellutuksiin (1 ov)
Suoritustapa: Kirjallisuustentti, jonka voi suorittaa osatenttipäivinä P.2.1. luentokuulustelun yhteydessä, kun P.2.1. on suoritettu.
Kirjallisuus: Renfrew, C. & Bahn, P., Archaeology, Theories, Methods and Practice. 1996 tai muu painos. Luettava osa: II kokonaisuudessaan.
Tentaattori: Arkeologian lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen

3. KENTTÄTUTKIMUSKURSSI 5 ov

a) Visuaaliset menetelmät kenttätyössä (2 ov)

b) Kulttuuriantropologian harjoitustyö (2 ov)

c) Arkistokurssi (1 ov)
Kenttätutkimuskurssi tutustuttaa opiskelijan kulttuuriantropologisen kenttätyön teoriaan ja menetelmiin, ja opastaa opiskelijaa ymmärtämään kulttuuristen aineistojen keruun, tuottamisen, tallentamisen, tulkinnan, säilömisen, soveltavan käytön ja esittämisen. Kulttuuristen ainesten koko pitkä ja monipolvinen elämänkaari tulee kurssin kuluessa omakohtaisesti tutuksi, kun opiskelija tekee itse kenttätyötä, arkistoi aineiston ja kirjoittaa aineiston perusteella kenttätyöraportin. Kenttätutkimuskurssiin liittyy opintojaksona P.1.1. suoritettava Johdatus kulttuuriantropologiseen kenttätyöhön, joka johdattelee kulttuuriantropologiseen kenttätyöhön, sekä vastuuopettajan ohjaamasta harjoitustöistä, jonka myötä opiskelijalla on tilaisuus harjoitella etnografisia perusmenetelmiä kuten haastattelua ja havainnointia. Näiden lisäksi on tarjolla arkisto-opetusta (12h luennot + harjoitustyö). Harjoitustyön ja arkistokurssin lisäksi kulttuuriantropologian opiskelijat suorittavat Visuaaliset menetelmät kenttätyössä -kurssin (2 ov), jonka suoritustavasta ja aikataulusta ilmoitetaan myöhemmin
Suoritustapa: luentoja, harjoituksia, kirjatenttejä
Opetus: kevätlukukausi, tarkemmat ajat ks. opiskeluopas
Vastuuopettajat: a) kansatieteen lehtori Timo J. Virtanen, b) uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen, c) uskontotieteen assistentti Tiina Mahlamäki
Oheiskirjallisuus: ilmoitetaan luennoilla

4. SOVELLETTU KULTTUURINTUTKIMUS 5 ov
Opintojakso koostuu luentoseminaareista tai kirjallisuuskuulusteluista. Jaksossa opiskellaan kulttuuriantropologisen osaamisen soveltamista monitieteisissä konteksteissa sekä yhteiskunnallisessa käytännössä. Opiskelija valitsee suoritettavakseen osan seuraavista opintojaksoista siten, että opintoviikkoja tulee yhteensä 5 ov. Jaksojen opintoviikkomääristä ja kirjallisuudesta voi perustellusta syystä sopia uskontotieteen lehtorin kanssa myös toisin kuin mitä alla on esitetty. Oppiaineiden ilmoitustauluille tulee tiedot mahdollisista korvaavista luennoista.

P.4.1. Ympäristöantropologia (3 ov) Ympäristöantropologia tutkii ihmisen, kulttuurin ja luonnonympäristön välistä yhteyttä. Ympäristön käsitteellistäinen ja käyttö ovat kulttuurisesti välittyneitä, ja tämän vuoksi jokaisella "ympäristökysymyksellä" on kulttuuriantropologisesti mielenkiintoisia ulottuvuuksia. Luonnontieteellistä ja taloustieteellistä ympäristöntutkimusta onkin viime aikoina pyritty täydentämään psykologisella, sosiologisella ja kulttuuriantropologisella ihmistutkimuksella. Ympäristökysymysten ehdot ja seuraukset suhteessa ihmisten ajatteluun ja toimintaan ovat tulleet kiinnostuksen kohteiksi paitsi perustutkimuksessa, myös ympäristöpolitiikassa. Mm. ympäristövaikutusten arviointi (YVA) edellyttää kulttuuriantropologista tietämystä.
Suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu, joka suoritetaan osatenttipäivänä
Kirjallisuus: Douglas, Mary & Wildavsky, Aaron: Risk & Culture. Raivola, P. et al, 1995: Riskit yhteiskunnassa - maallikot ja asiantuntijat. Massa, Ilmo: Pohjoinen luonnonvalloitus: suunnistus ympäristöhistoriaan Lapissa ja Suomessa. 1994.
Tentaattori: uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen

P.4.2. Kaupunkitutkimus (2 ov)
Kaupunki eli urbaani ympäristö on lajihistoriallisesti katsottuna varsin omituinen ympäristö suurikokoiselle nisäkkäälle. Ihminen on kuitenkin kirjaimellisesti rakentanut oman kulttuurisen maailmansa, johon kaupungit kuuluvat osana. Kaupungin kognitiivinen hallinta, kaupungissa navigointi ja kaupunkien osittuminen eri osakulttuurien "nautinta-alueeksi" ovat niitä kaupunkitodellisuuden osia, joista kulttuuriantropologia on kiinnostunut.
Suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu osatenttipäivänä
Kirjallisuus: Hannertz, Ulf: Exploring the City: Inquiries toward an urban antropology, 1980; Virtanen Timo J.: Kirjoitetut kaupunkikuvat: etnografiaa ja etnografiikkaa - P. Leimu & T. Korhonen (toim.) Näkökulmia kulttuurin tutkimukseen, 1997; Åström A-M & Sundman M. (utg.): Hemma bäst. Minnen från barndomshem, 1990.
Tentaattori: kansatieteen lehtori Timo J. Virtanen

P.4.3. Kehitysmaatutkimus (2 ov)
Kehityksen problematiikassa kulttuurisidonnaiset tekijät ovat keskeisiä. Avotulen vaihtaminen tehokkaampiin puuhelloihin tai ehkäisyvälineiden käyttöönotto ovat esimerkkejä muutoksista, joiden toteutumisen arviointi vaatii tietämystä kulttuurista, jaetuista todellisuuden tulkinnoista. Yhä useampi kehitysyhteistyön hanke vaatii selvityksen myös hankkeen sosiokulttuurisista vaikutuksista, joiden selville saaminen edellyttää kulttuuriantropologin työkaluja.
Suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu osatenttipäivänä
Kirjallisuus: Hakkarainen, O. & al. (toim.): Imperiumin ulkopuolella: Kehityskriittisiä puheenvuoroja. 1991. Kiljunen, Kimmo: Sinä ja maailman köyhät. 1991. Brown, Lester R. & al. (toim.): Maailman tila 1996. Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa.
Tentaattori: uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen

P.4.4. Terveysantropologia (2 ov)
Terveyden, sairauden ja hyvinvoinnin määritelmät, ehdot ja vaikutukset ovat vahvasti kulttuurisia asioita. Se mitä pidetään terveytenä, yli ja ohi biologisten kriteerien, on osittain sopimuksenvaraista, ja nämä sopimukset vaihtuvat ajan ja paikan vaihtuessa. Terveyden määrittelystä ja ylläpidosta huolehtiva struktuuri (terveyskeskukset, apteekit jne.) on yksi terveysantropologian tutkimuskohde, toinen on kansanlääkintä ja vaihtoehtolääkintä. Ihmisten terveyskäyttäytyminen, ravinnonvalinta, harrastukset ja itsehoito ovat niin ikään terveysantropologian tutkimuskohteita.
Suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu osatenttipäivänä
Kirjallisuus: Valitaan kaksi teosta seuraavista: Hyry, Katja (toim.): Sairaus ja ihminen. 1994; Harjula, Raimo: Syyllisyys, sairaus ja ihminen. 1986; Kleinman, Arthur: Patients and Healers in the Context of Culture. 198; Laaksonen, Pekka & Piela, Ulla (toim.): Kansa parantaa. Kalevalaseuran vuosikirja 63. 1983.
Tentaattori: uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen

P.4.5. Kulttuurin konservointi (3 ov)
Kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö ovat materiaalisia ja immateriaalisia: Ihmisen muokkaama maisema, ihmisen ympäristösuhde, käytetyt esineet, perinteiset taidot, elämäntavat. Kulttuurin konservoinniksi nimitämme tässä aineellisen kulttuuriympäristön ja -perinnön dokumentointia ja suojellen säilyttämistä. Säilyttämisen motiivina on, että kulttuurin ja sen fyysisten puitteiden muuttuessa tietoisuus kulttuuriperinnöstä voisi vaikuttaa nykyisiin ja tuleviin arvoihin ja ratkaisuihin. Aineellisia muistinkantajia turvattaessa on ei-aineellista puolta siis samalla välitettävä ja tulkittava: vaalittavasta perinnöstä on kommunikoitava ymmärrettävillä ja kiinnostavilla tavoilla. Mitä säilytetään ja mistä kommunikoidaan, millä tavoin ja kenen ehdoilla? Miten oikeus (aineelliseen) kulttuuriperintöön käsitetään ja miten oikeuden toteutumista voidaan edistää? Kulttuuriympäristön suojelukysymykset kuuluvat usein erityisen antikvaarisen organisaation tehtäviin. Museot ja perinnearkistot ovat keskeisiä kulttuurin konservointilaitoksia. Kansantanssifestivaalit, perinnepäivät ja kotiseututapahtumat ovat niin ikään yrityksiä säilyttää ja välittää eteenpäin kulttuuriperintöä. Irralliset kulttuuriperinnön fragmentit vaikuttavat ja elävät omaa globaalia elämäänsä kaupallisilla markkinoilla.
Suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Larsen & Marstein (ed.) 1994. Conference on authenticity in relation to the World Heritage convention., s. 9-75; Kirshenblatt-Gimblett: Destination culture: tourism, museum and heritage. 1998. (326 s.); Alzén & Hilström (red.) 1999. Kulturarvet, museerna och forskningen.. (262 s.); Buchli (ed.), The material culture reader. luvut 5-7. 2002.(s. 105-206); 2 ajankohtaista numeroa aikakausjulkaisusta Kulturmiljövård.
Sekä valinnan mukaan yksi seuraavista teoksista:
Messenger (ed.). 1993. The ethics of collecting cultural property: whose culture? Whose property? (266 s.); Fowler: The past in contemporary society. Then, now. 1992. (191 s.); Kavanagh: Dream spaces. Memory and the museum. 2000. (200 s.); Petrisalo: Menneisyys matkakohteena. Kulttuuriantrpologinen ja historiatieteellinen tutkimus perinnekulttuurin hyödyntämisestä matkailuteollisuudessa. 2001. (168 s.); Sturm: Konservierte Welt. Museum und Musealisierung. 1991. (118 s.).
Tentaattori: Museologian tutkija Sirkku Pihlman