NAISET KUVAAJINA JA KUVATTAVINA
1800-luvun suomalaisessa proosassa
In English
Päivi Lappalainen 
Professori
pailappa@utu.fi
Perustutkinto
Aloitin opiskeluni Turun yliopistossa vuonna 1974 pääaineena kotimainen kirjallisuus. Sittemmin tulin opiskelleeksi pääaineeni ohella folkloristiikkaa, suomalais-ugrilaista kielentutkimusta, kulttuurihistoriaa sekä joitakin yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan aineita. Laajasta aineyhdistelmästäni huolimatta valmistuin suhteellisen säädyllisessä ajassa eli alkuvuodesta 1981, jolloin sain myös ensimmäisen sijaisuuteni kotimaisen kirjallisuuden assistenttina. Sille tielle olen jäänyt.
Jatko-opiskelu
Graduni ja lisensiaatintyöni pohjautuvat reseptioteoriaan ja käsittelivät Lauri Viljasen kriitikontyötä. Vuonna 1993 tarkistetussa väitöskirjassani vaihdoin näkökulman esseistiikkaan, ja tarkastelin Lauri Viljasen vuosina 1929-1974 julkaisemissa esseekokoelmissa ilmenevää kirjallisuuskäsitystä. Tällöin jouduin tutustumaan sangen laajalti paitsi suomalaisen kirjallisuuden ja kirjallisuustutkimuksen historiaan myös kyseisten vuosikymmenten kulttuuriseen elämään.
Puurrettuani saman aineiston kanssa monta vuotta jätin sen lepäämään ja vasta keväällä 2000 pidin esseestä luentosarjan saamatta sen pahempia allergisia reaktioita.
Tutkimusintressit
Huolimatta siitä, että olen uhrannut sangen monta tutkijanvuotta yhden ja saman miehen elämäntyölle, varsinainen tutkimuksellinen intohimoni on suuntautunut naistutkimukseen ja feministiseen kirjallisuudentutkimukseen. Toimin usean vuoden ajan naistutkimuksen vastuuhenkilönä Turun yliopistossa ja olin mukana välillä sangen kiemuraisessakin prosessissa, jonka lopputuloksena meillekin saatiin viisivuotinen naistutkimuksen professuuri. Hoidin myös kyseistä professuuria virantäytön ollessa kesken.
Feministisessä kirjallisuudentutkimuksessa olen ollut kiinnostunut toisaalta teoriaan, toisaalta 1800-luvun lopun ja 1920- ja 30-luvun kirjallisuuteen, erityisesti naisten kirjoittamaan kirjallisuuteen, liittyvistä kysymyksistä. Tällöin olen pohtinut mm. äidin ja tyttären väliseen suhteeseen liittyvää problematiikkaa.
Välillä olen tehnyt ekskursioita naisdekkarien maailmaan ja pohtinut jopa kysymystä, voiko nainen olla intellektuelli. Aivan viime aikoina olen keskittynyt 1880- ja 1890-luvun kirjallisuuteen. Törmätessäni tässä yhteydessä mm. suomaisen tyttökirjan syntyyn, ovat kyseisen kirjallisuudenlajin ongelmat alkaneet kiinnostaa minua yhä enemmän.
Julkaisut
Päivitetty 6.8.2001
